Nyt vain nopea päivitys. Eilen torstaina 26.  päivä elokuuta päästiin pois teho-osastolta!! Nyt Mölli asustelee osastolla 4, joka siis on sydänlasten oma osasto. Siellä on paljon enemmän tilaa sängyn vieressä kuin teholla ja muutenkin paljon rauhallisempaa. Vierailuaikoja ei ole, vaan siellä saa notkua lapsensa luona vaikka koko päivän ja saa hoitaakkin niin paljon kuin ehtii ja jaksaa.  Monta vaippaa ehdin vaihtaa jo, JA SAIN VIIMEINKIN PIKKU-UKON SYLIIN!! Oi, kun oli ihanaa, Itketti ja nauratti ja Mölli vain nukkui hyvin tyytyväisen näköisenä. Vähän yritti hamuta ennen kuin nukahti.

Mölli voi hyvin. Tänään oli jo pitkään ilman sitä suhisevaa ilmaputkea nenässä (se on nasaali oikealta nimeltään) ja hyvin pärjäsi. Välillä pitävät sitä, ettei käy elimistölle liian rankaksi. Hiljaa hyvä tulee. Ainut takapakki on se, että poijjalla oli se mystinen kyyker-vuoto ja on nyt siis kuusi viikkoa sillä rasvattomalla dieetillä. KUUSI VIIKKOA!!! Kamalan pitkä aika.. Saas nähdä jaksanko lypsää niin kauan ja jos jaksan, niin oppiiko se kaksikuukautinen jötikkä enää tissille? Ja eiköhän huonekaveri ole juuri se osaston AINOA vauva joka saa tissiä. Rupes illalla vituttamaan niin paljon niiden tissittelyn kattominen, että piti lähteä pois sieltä. Kamalan epäreilu maailma! Vaikka eihän imetys maailman tärkein asia ole.. Mutta silti se sattuu kun ei taida mitään tulla siitä hommasta.

Ja eilen illalla tuli ukko ja esikoinen tänne. Tirppa oli äitille niin vihainen, ettei antanut minun edes  koskea. Yöllä heräsi kiukuttelemaan ja lopulta suostui tulemaan viereen nukkumaan. Aamulla oli kai antanut anteeksi, kun suostui lähtemään minun kanssa alakertaan ja isä sai nukkua hetken pidempään.